Mánáid neahtta-njuolggadusat

• Láhtte vuohkkasit ja čábbát earáid vuostá internehtas. Givssideapmi neahta bokte lea seamma duodalaš go eará givssideapmi
• Jurdil ovdal go rabas neahttabáikkiin alm­mu­hat persovnnaláš dieđuid iežat dahje earáid birra.
• Beassansátní galggasii leat váttis árvdit. Beassansátní lea áibbas priváhta.
• Muitte ahte lea álki gielistit neahtas, ale jáhke buot maid earát čállet ja muitalit.
• Jos áiggut deaivat olbmo geainna neahtas leat hálestán, de váldde fárrui muhtin rávis-olbmo geasa luohtát. Deaivva neahta-olbmuin muhtin almmolaš báikkis.
• Botke oktavuođa seammás jos vásihat juođá mii ii leat nu vuogas. Diedit neahttabáikái.
• Muital muhtin rávisolbmui dahje earáide geaidda luohtát, jos vásihat juođá mii ii leat nu vuogas. Diedit politiijaide jos leat duodalaš áššit. Ii leat du sivva, jos earát neahtas bargat du vuostá juođá mii ii leat nu vuogas.

Britt Elin Hætta Isaksen.

Britt Elin lea politiija ja diehtá ollu dan birra maid mánát ja nuorat vášihit iešguđet sosiala mediain ja eará neahttaservodagain. Mii leat jearahallan su dan birra.

Makkár neahttaservodagaide oassálastet nuorat áinnas?

Nuorat liikojit leat eará nuoraiguin ovttas, nu ahte sii servet áinnas sosiala neahttaservodagaide. Dat leat neahttaservodat gos sii sáhttet deaivvadit, humadit ja speallat eará nuoraiguin. Sii sáhttet govvaid, filmaid ja suohhtasiid lonuhallat. Dat lea buorre vuohki deaivvadit ja gulahallat earáiiguin, jos ii heive mannat guossái. Dat lea maid buorre vuohki doalahit oktavuođa singuin geat orrot guhkkin eret, go sin ii leat vejolaš deaivvat ja oaidnit nu dávjá. Muhtimat ožžot odda olmáiid sosiala neahttaservodagaiin.

Gávdnojit go sierra neahttanjuolggadusat?

Dábálaš olmmošvierut ja láhtten-
njuolggadusat gusket maidái neahtta-
servodagaid oassálastimii. Nu go dábá-
laš servodagas, de maidái neahtta-
servodagain ovttastallet ja deaivva-
dit ollu olmmóšvierut. Mii dovdat ja máhttit dábálaš servodaga láhttennjuolggadu-
said, muhto eai álo muitte ahte dábálaš olmmošvierut ja láhttennjuolggadusat gusket maidái neahttaservodagaide.

Eanas neahttaservodagat leat ássahan neahttanjuolggadusaid. Jos olmmōt eai čuovo neahtanjuolggadusaid ja dábálaš olmmošvieruid neahttaservodagain, de sii biddjojit eret doppe.

Leat go duodat buot mat neahtas čuˇzžot?

Eai leat. Nehttii sáhttá juohkehaš čállit ja almmuhit vaikko maid. Danne lea dehálaš muitit ahte ii soaitte leat álo riektá ja duohta buot mii doppe čuovžu. Dat mearkkaša mii galgat kritihkalaččat árvvoštallat gálduid ja dieđuid maid mii lohkat ja gullat neahtas.

Manne lea neahttagivssideapmi earálágan go dábálaš givssideapmi?

Neahttagivssideapmi dáhpáhuvvá neahtas. Cuiggodeapmi, gohčodeapmi, áitin, olggušteapmi ja sealggeduohkin kommenteren dáhpáhuvvá sosiala neahttaservodagain. Dat sáhttá leat ollu garraseabbo neahtas go duohta eallimis danne go givssidit neahtas lea álkit go givssidit dábálaččat. Lea álkit nuppi čálalaččat cuiggodit go njulga dadjat. Son gi givssiduvvo, ii sáhte oaidnit maid givssideaddji rumašgiella ja geahčastagat muitalit. Datte lea nu ahte fasttes sániit sordet ja bávččagahte t nuppi seammá garrasit, dáhpáhuvas dal njálmmálaččat vai čálalaččat. Čálalaš cuiggodeapmi ja áitin bissu das čalmmiid ovddas. Dat ii jávkka.

Maid galgá bargat jos neahttagivssideami vásiha?

Neahttagivssideami galgá dieđihit rávisolbmuide, dahje politiijaide jos dat ii noga. Son gii givssida, berre diehttit ahte neahttagivssideami sáhttá guorrat ja duođastit, ja ahte politiijat sáhttet gávnnahit gii dan lea dahkan, jos vel lea ge čiehkan iežas identitehta. Son gii givssida, sáhttá ránggástuvvot.

Dihitet go...?

...ahte váhnemiin lea vuoigatvuohta geahččat ja čuovvut maid don čálát, dajat ja almmuhat earáide sosiála neahttaservodagain.